Simon Marius (alias Mayr)

Lyhyt elämänkerta ja hänen tutkimustuloksensa

Gunzenhausenista kotoisin oleva matemaatikko, lääkäri, astronomi ja kalenterin tekijä Simon Mayr (1573–1624), joka kutsui itseään Mariukseksi, toimi rajakreivin hovimatemaatikkona Ansbachissa. Marius havaitsi samaan aikaan Galilein kanssa Jupiterin kuut, mutta julkaisi omat tutkimustuloksensa vasta tämän jälkeen, mistä suivaantuneena Galilei syytti häntä plagioinnista. Nykyään tiedetään, että Marius havaitsi Jupiterin kuut täysin itsenäisesti ja hänen havainnot olivat osittain myös hieman tarkempia. Jo hänen elinaikanaan oli kiistatonta se, että hän oli ensimmäisenä eurooppalaisena havainnut Andromeda-galaksin.

Elämänkerta

Marius syntyi 10. tammikuuta 1573 Gunzenhausenissa ja kuoli 26. joulukuuta 1624 Ansbachissa (juliaanisen kalenterin mukaan). Hänen isänsä Reichart Marius toimi väliaikaisesti kaupunginjohtajana ja hänen äitinsä nimi oli Elisabetha. Vuonna 1606 Marius meni naimisiin Felicitas Lauerin (kastettu 5. maaliskuuta 1590) kanssa, joka oli hänen nürnbergiläisen kirjanpainajansa ja kustantajansa Hans Lauerin (1560–1641) tytär. Heille syntyi viisi poikaa ja viisi tytärtä, joista vain tyttäret selvisivät hengissä lapsuudesta.

Mariuksen koulutuksen kannalta ratkaisevaa lienee ollut se, että rajakreivi Georg Friedrich kuuli hänen kerran laulavan. Hallitsija mieltyi hänen lauluunsa siinä määrin, että järjesti hänelle 1586 opiskelupaikan Heilsbronnissa sijaitsevaan ruhtinaiden kouluun (Fürstenschule), missä hän opiskeli vuoteen 1601 asti ja tuli koulun kuuluisimmaksi oppilaaksi. Suunnitellusta opiskelusta Königsbergissä ei kuitenkaan tullut mitään, sen sijaan Marius matkusti Prahaan 1601 Tycho Brahen oppiin. Seuraavaksi Marius opiskeli lääketiedettä Padovassa vuoteen 1605 saakka, jossa hänen kerrotaan tavanneen myös Galilein. Vuosina 1604–1605 Marius oli saksalaisen opiskelijoiden liiton (Studenten-Nation) hallituksen jäsen Padovassa. Vuodesta 1606 aina kuolemaansa saakka 1624 (gregoriaanisen kalenterin mukaan 5. tammikuuta 1625) hän toimi hovimatemaatikkona Ansbachissa.

Tutkimus

Vuonna 1594 Marius alkoi kirjoittaa ylös meteorologisia havaintoja. Vuodesta 1601 vuoteen 1629 ilmestyi hänen vuosikalenterinsa Prognosticon astrologicum. Matemaattista taidokkuutta Marius todisti jo 1610 ja julkaisi Ansbachissa käännöksen alun perin kreikan kielisestä Ensimmäiset kuusi kirjaa Elementorum Euclidis. Jo aikakaudella ennen teleskoopin keksimistä hän oli kokenut tarkkailija, joka julkaisi havaintonsa vuoden 1596 komeetasta ja määritteli tarkalleen vuoden 1604 supernovan sijainnin käärmeenkantajan tähdistössä (Ophiuchus). Hänen tukijansa Johannes Philipp Fuchs von Bimbachin ansiosta Marius sai käyttöönsä kesästä 1609 alkaen belgialaisen kaukoputken, jolla hän oman lausuntonsa mukaan havaitsi suuret Jupiterin kuut 29. joulukuuta 1609 (juliaanisen kalenterin mukaan) – eli vain yhden päivän Galilein jälkeen, joka puolestaan omien ilmoitustensa mukaan käytti jo gregoriaanista kalenteria. Tästä havainnosta Marius raportoi ensimmäisen kerran vuonna 1612 kirjassaan Prognosticon.

Tieteelliset tutkimustuloksensa Marius julkaisi vasta 1614 kirjassaan Mundus Iovialis, minkä jälkeen hänen kuuluisa italialainen kilpailijansa syytti häntä plagioinnista vuonna 1623 ilmestyneessä kirjassa Il Saggiatore. Galilei varmisti etusijansa maaliskuussa 1610 ilmestyneen kirjan Sidereus Nuncius (”tähtien sanoma”) ansiosta, mutta Marius havaitsi joitakin yksityiskohtia, joita Galilei ei ollut maininnut. Marius huomasi, että Jupiterin kuiden ratataso on hieman kallellaan suhteessa Jupiterin ekvaattorin ratatasoon sekä Ekliptikaan, mistä johtuen leveysasteen poikkeavuudet voidaan selittää. Marius havaitsi myös, että kuiden kirkkaus muuttuu ja laati niistä taulukkoja vuosina 1608–1630.

Venuksen havainnoistaan Marius mainitsi kirjeessään kesällä 1611 ja auringonpilkkuja hän havainnoi elokuusta 1611 lähtien ja huomasi marraskuussa, että auringonpilkkujen liike ja sen vuoksi myös Auringon ekvaattorin ratataso on kallellaan suhteessa Ekliptikaan. Vuonna 1619 hän havaitsi ensimmäistä kertaa auringonpilkkujen jaksollisuuden. Joulukuussa 1612 Marius havaitsi ensimmäisenä eurooppalaisena Andromedan galaksin ja 1618 hän havaitsi marraskuun lopulla – joulukuun alussa kolmannen ja suurimman sen vuoden kolmesta komeetasta.

Vaikka Mariuksella oli hallussaan 1600-luvun alun tärkeimpiä astronomisia havaintoja, hän vastusti heliosentristä oppia ja suosi Tychonistista maailmankuvaa. Siihen hän oli itsenäisesti törmännyt ennen Brahen oppia, kun hän talvella vuosien 1595–1596 välillä luki ensimmäistä kertaa Kopernikusta.

Vielä tänäkin päivänä Mariuksen teosta varjostavat plagiaattisyytökset, vaikka 1900–luvun alussa voitiin osoittaa, että Marius teki tutkimuksia aivan itsenäisesti ja jo hänen varhaiset havaintonsa ovat lähempänä moderneja arvoja kuin Galilein.

Kunnianosoitukset

Vuonna 1612 Marius sai hopeisen mukin lahjaksi Gunzenhausenin kaupungilta. 1900-luvun alussa käyttöön otettu Jupiterin kuiden nimeäminen roomalaisen mytologian ylijumalan Juppiterin rakastajattarien mukaan, johtaa takaisin Mariukseen, joka sai idean vuonna 1613 Regensburgissa Johannes Keplerin kannustamana. The International Astronomical Union (IAU) nimesi hänen mukaan kunnianosoituksena yhden Kuun kraaterin ja myös sen lähellä sijaitsevat “Marius Hills” ja “Rima Marius”. Vuonna 2014 antoi IAU väliaikaisesti “1980 SM”:ksi kutsutun asteroidin uudeksi nimeksi “(7984) Marius”.

Gunzenhausenissa eräs lukio nimettiin Simon Mariuksen mukaan ja keskustassa on hänen muistolaatta. Ansbachissa konferenssikeskuksessa Onoldiassa on Simon-Marius-sali. Vuonna 1991 Lions-Club pystytti Ansbachissa pienelle linnan aukiolle (Kleiner Schloßplatz) Mariuksen muistomerkin, jonka on suunnitellut müncheniläinen taiteilija Friedrich Schelle. Monissa kaupungeissa, joissa Marius on vaikuttanut, on nimetty katuja hänen mukaan.